Mikä on KHT-tilintarkastaja, entä HT ja JHT? Mikä pätevyys sopii yritykseni tarpeisiin?
Tilintarkastajan nimike osoittaa pätevyystasoa ja kokemusta
HT-, JHT- ja KHT-tilintarkastaja ovat suojattuja ammattinimikkeitä, joita saavat käyttää vain tilintarkastuslain mukaisesti hyväksytyt, nimikettä vastaavan tutkinnon suorittaneet asiantuntijat.
Tutkinnon lisäksi tilintarkastajalta vaaditaan myös tilintarkastuskokemusta. Esimerkiksi HT-tilintarkastajalta vaaditaan HT-tilintarkastajatentin lisäksi kolmen vuoden työkokemus. HT-tilintarkastaja voi erikoistua jatkotutkinnolla KHT- ja/tai JHT-tilintarkastajaksi.
Käytännössä tilintarkastajalla on oltava pohjalla myös korkeakoulututkinto, mutta HT-tilintarkastajan tutkintoa tavoitteleva voi korvata sen vähintään seitsemän vuoden kokemuksella ammattimaisista laskentatoimen, rahoituksen ja oikeudellisen alan tehtävistä.
Tilintarkastuslautakunta on hyväksynyt KHT-tilintarkastajia vuodesta 1924 ja Kauppakamarit HT-tilintarkastajia vuodesta 1951 lähtien.
”Mikäli yhtiöjärjestyksessä tai rahoitusehdoissa määrätään
tilintarkastuksesta, osakeyhtiön täytyy valita tilintarkastaja,
vaikka tilintarkastusrajat eivät täyttyisikään.”
HT-tilintarkastaja sopii listaamattomalle pk-yritykselle
KHT-tilintarkastaja pörssiyhtiölle, pankille ja rahoituslaitokselle
KHT-tilintarkastaja on Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan hyväksymä tilintarkastaja. KHT on HT-tilintarkastajan jatkotutkinto, jonka suoritettuaan saa laatia tilintarkastuksia yleisen edun kannalta merkittäville yhteisöille – esimerkiksi pörssiyhtiöille, pankeille ja rahoituslaitoksille.
Tilintarkastuslain mukaan KHT-tilintarkastaja vaaditaan myös, jos yhtiön taseen loppusumma ylittää 25M€, liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50M€ tai yhteisössä työskentelee yli 300 henkeä.
JHT-tilintarkastaja julkishallinnon yhteisöille
Milloin voi käyttää maallikkotilintarkastajaa?
Maallikkotilintarkastajalla tarkoitetaan tilintarkastajaa, jolla ei ole HT-, JHT- tai KHT-auktorisointia. Myös maallikkotilintarkastaja voi olla alan ammattilainen, jolla on jo suoritettuna HT-tutkinto, muttei vielä auktorisointia.
Maallikkotilintarkastaja voi esimerkiksi toimia KHT-tilintarkastajan apulaisena, muttei kuitenkaan suorittaa varsinaista tilintarkastusta. Maallikkotilintarkastaja voi tehdä myös muita kuin lakisääteisiä tilintarkastuksia, esimerkiksi kirjanpidon tarkastuksia pienille osakeyhtiöille, jotka eivät ole tilintarkastusvelvollisia. Yhdistysten ja asunto-osakeyhtiöiden suhteen vastaava nimike on toiminnantarkastaja.
Tilintarkastuslaki sääntelee maallikkotilintarkastajien toimintaa samaan tapaan kuin auktorisoitujenkin tilintarkastajien toimintaa.
Tilintarkastuslain vaatimukset tilintarkastajille
Tilintarkastuslaki vaatii tilintarkastajalta nuhteetonta menneisyyttä: tilintarkastajana ei voi toimia, jos on konkurssissa tai liiketoimintakiellossa, toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai jos on muulla toiminnallaan osoittanut, että on sopimaton tilintarkastajan tehtävään.
Tilintarkastajan on oltava riippumaton. Riippumattomuudesta ja tilintarkastajan esteellisyydestä säädetään tarkemmin tilintarkastuslaissa.