Tilintarkastusprosessi kehittää kirjanpitäjän osaamispääomaa
Kiusallinen kysymys: miten kevyellä osaamisella tilitoimisto voi toimia?
Luotsasin 25 vuotta tilitoimistoa, mutta olen tehnyt jo yli 10 vuotta tilintarkastuksia ja toimin nykyisin tilintarkastusyhteisön johdossa. Näiden kahden näkökulman kautta olen alkanut miettiä, miten tilintarkastuksesta voitaisiin rakentaa kaikkia osapuolia hyödyttävä oppimisprosessi.
Viime aikoina olen nimittäin herännyt siihen, että tilitoimistot voivat oikeasti toimia suhteellisen kevyelläkin teoreettisella osaamisella. Kyse ei ole kritiikistä, vaan ilmiöstä. Ihmettelen, miten itsekin onnistuin siinä. Tilintarkastajana olen huomannut, että monen tilitoimiston osaaminen rakentuu lähinnä käytännön rutiinien varaan. Se toimiikin pitkälle – kunnes vastaan tulee tilanteita, joissa tarvitaan syvempää ymmärrystä normeista ja niiden tulkinnasta.
Kirjanpitäjän kiireinen arki ei jätä tilaa osaamisen kehittämiselle
Realiteetti on, että kirjanpidollinen ja juridinen normisto on monimutkainen kokonaisuus, ja kirjanpitäjät toimivat paitsi tiukassa asiakasrajapinnassa myös kovassa aikataulupaineessa. Kirjanpitäjillä ei yleensä ole samoja mahdollisuuksia ja resursseja jatkuvaan ammatillisen osaamisen kehittämiseen kuin meillä tilintarkastajilla. Silti kirjanpitäjä on yrityksen luottoasiantuntija, jonka tulee tulkita ja selittää lainsäädäntöä, tehdä kirjanpitokirjaukset ja samalla vielä pitää tiukat aikataulut ja asiakassuhdekin kunnossa.
Kirjanpitäjä joutuu yleensä ratkaisemaan tilinpäätöskysymyksiä joko melko yksin tai hirvittävässä kiireessä. Juuri tässä tilintarkastajilla voisi olla paljon suurempi rooli. Tilintarkastajat nimittäin näkevät vuosittain suuren määrän kirjanpidollisia ratkaisuja ja tulkintatilanteita, siksi erityistilanteetkin hoituvat rutiinilla, onhan se juuri meidän ammattiosaamisemme ydintä.
Vuosien mittaan olen nähnyt käytännössä, miten kirjanpitäjän osaaminen kehittyy tilanteissa, joissa hän toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa tilintarkastajan kanssa. Onko teillä samansuuntaisia kokemuksia? Tästä olisi muuten kiinnostavaa nähdä tutkimustakin!
Miten tilintarkastaja tukee kirjanpitäjää käytännössä
Tilintarkastajana pohdin jatkuvasti uusia linjauksia ja pääsen keskustelemaan erilaisista ratkaisumalleista kirjanpitäjien kanssa. Tänä keväänä olen käynyt läpi kirjanpitäjien kanssa myös ihan tilinpäätöksen peruskysymyksiä, kuten:
- varaston arvostamisen periaatteet
- tilinpäätöksen oikea ja riittävä kuva
- liitetietojen informaatiosisältö
- vastuiden ja sitoumusten esittäminen
- arvopaperien arvostaminen
- poistosuunnitelman muutosten dokumentointi
- erityislainsäädännön, kuten säätiölain, suhde yleislakeihin ja asetuksiin.
En sano tätä siksi, että meillä tilintarkastajilla olisi kiire tai emme auttaisi mielellään, mutta toivoisin, että meidän roolimme tunnustettaisiin mentorina, joka kasvattaa osaltaan tilitoimistojen osaamispääomaa.
Tilintarkastus osaamisen ja hiljaisen tiedon siirtäjänä
Kun kirjanpitäjä ja tilintarkastaja keskustelevat tilinpäätöskysymyksistä, syntyy nimittäin jotain paljon arvokkaampaa kuin pelkkä tarkastusmerkintä. Itse keskustelut ovat usein pieniä: yksi tarkennus liitetietoon tai perustelu arvostusratkaisulle, yksi dokumentointitapa lisää. Samalla kuitenkin siirtyy, joskus huomaamattakin, hiljaista tietoa ja osaamista. Siksi hyvin toteutettu tilintarkastusprosessi kehittää kirjanpitäjien osaamista, ja yhteinen käytännön pohdinta kasvattaa tilintarkastajankin ymmärrystä. Kirjanpitäjä kun tuntee parhaiten oman asiakkaansa liiketoiminnan ja arjen realiteetit.
Tilintarkastaja ja kirjanpitäjä kumppaneina
Käytännössähän kirjanpitäjän ja tilintarkastajan kumppanuus on tilanteen sanelema itsestäänselvyys. Monessa tilitoimistossa tilintarkastajaan suhtaudutaan kuitenkin edelleen hieman varauksella, ajatellaan esimerkiksi, että me nipotamme turhasta tai tartumme epäolennaisiin muotoseikkoihin. Vanhana tilitoimistoyrittäjänä ymmärrän näkökulman.
Oikeasti me olemme kuitenkin molemmat samalla puolen pöytää varmistamassa, että asiakasyritysten taloushallinto on laadukasta ja läpinäkyvää. Lakisääteisesti tilintarkastajan on varmennettava, että lainsäädäntöä on noudatettu, tilinpäätös on laadittu oikein ja se antaa oikean ja riittävän kuvan yhtiön taloudellisesta asemasta. Me emme voi jättää omaa työtämme puolitiehen, eikä se olisi kenenkään etu.
Tarkastuksesta vastavuoroiseksi keskusteluksi
Mielestäni olennaisinta olisi, ettei ajattele, että tilintarkastuksessa toinen tarkastaa ja toinen tulee tarkastetuksi, vaan näkee mahdollisuuden molemminpuoliseen ammatilliseen keskusteluun. Jos tämä näkökulma otettaisiin tietoisesti osaksi tilitoimiston ja tilintarkastajan yhteistyötä, sillä voisi olla merkittävä vaikutus koko alan osaamistasoon. Tilitoimistoala muuttuu nopeasti: sääntely lisääntyy, raportointivaatimukset kasvavat ja asiakkaiden liiketoiminta monimutkaistuu. Toki tilintarkastajaa konsultoidaankin esimerkiksi yritysjärjestelyissä, mutta mitä jos ottaisitte meidät mukaan ennakoivasti yhä herkemmin myös pienemmissä kysymyksissä? Moni tilintarkastaja järjestää myös mielellään myös juuri tarpeisiinne räätälöityjä täsmäkoulutuksia.
Miten voisimme muuttaa tilintarkastusta kaikkia hyödyttäväksi oppimisprosessiksi? Voisiko tilintarkastaja ottaa vielä enemmän sparraajan roolin vai haluaisitteko kehittää yhteistyötä johonkin muuhun suuntaan?
Keskustelen aiheesta mielelläni lisää myös henkilökohtaisesti tai LinkedInin puolella.
Kysy lisää:
Elina Salmivala
Toimitusjohtaja, HT-tilintarkastaja, KTM, KLT, KRT, HHJ P
+358 40 544 7344
etunimi.sukunimi@elinkaari.fi